Eosinofiilinen granulooma (EOG)


Eosinofiilisesta granuloomasta (eosinofiilisten valkosolujen toimintahäiriö) ei ole kovin paljon tietoa tarjolla. Alla kuitenkin jotain hajatietoa. Kolmella (ehkä neljällä) Nellan jälkeläisitä on todettu granulooma, kahdelta on myös otettu näytepala, näiden diagnoosi on varma.

Granuloomien syntymekanismia ei tunneta, mutta ne ovat "kasvaimia", jotka ovat sidoksissa elimistön puolustusmekanismeihin, ja joillain koirilla ne liittyvät esim. ruoka-aine allergiaan ja menevät itsellään pois kun ruokaa vaihdetaan.

Usein se on selvästi havaittavissa: selvärajainen, punertava, kiinteä ja märkivä haavauma kitalaessa, nielussa tai kielessä. Innolla ne olivat niin syvällä nielussa, että havaittiin vasta, kun se oli rauhoitettu.

Oireet vaihtelevat sen mukaan, kuinka vakava vaurio on. Lievimmillään vaiva voi olla oireeton.
Tavallisia oireita ovat kakominen, yskiminen, suun availu, epänormaalin runsas nieleskely, lisääntynyt syljeneritys, suun hankaaminen, pään ravistelu, pahanhajuinen hengitys ja haluttomuus syödä. Näin siis nettitiedon mukaan. Innolla ainoa oire oli hampaiden kallistelu, kuulosti samalta kuin ihmisen palellessa hampaat "lyö loukkua". Innolla ei ole koskaan ollut mitään allergiaan viittaavaa.

Alla oleva on suora lainaus pumien JTO:sta sivulta 45. Ko. sivulla on myös kuva kitalaessa olevasta granuloomasta.
Taudin syntymekanismia ei tunneta eikä myöskään sen perityvyyttä, mutta oletetaan sen olevan allergiaperäinen. Myös voimakas stressi tuntuu vaikuttavan taudin puhkeamiseen. Koiraa, jolla on krooninen tai koiran elämää häiritsevä tai lääkehoitoa vaativa eosinofiilinen granulooma, ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Koirilla oraalista (suussa esiintyvää) eosinofiilista granuloloomaa voi esiintyä kaikilla roduilla; sitä on raportoitu erityisesti nuorilla huskyilla (mm. Madewell, Stannard, Pulley). Myös cavalierkingcharlesinspanielilla on tavattu nieluärsytystä, jota kutsutaan ”cavalierhaavaumaksi”. Haavat saattavat olla tuskallisia ja saattavat saada aikaan sen, että koira on vaisu ja syö huonosti.

Aina se ei vaadi hoitoa, kuten Innon tapauksessa.
Tarvittaessa hoitona on käytetty ainakin paikallista tai suun kautta annettavaa kortisonilääkitystä, myös antibiootteja on annettu. Myös joskus on leikattu granuloma pois.



Jos omalla holskullasi on todettu EOG tai sillä on joitain tyypillisä siihen viittaavia oireita, ole ystävällinen ja kerro siitä yhdistyksen jalostustoimikunnalle. Olisi tärkeetä saada selville, kuinka laajasta ongelmasta on kyse!

15.6.2006, täydennetty 17.2.2007